KOULURUOKA 70-VUOTTA

KOULURUOKA 70-VUOTTA

Ministeri Leppä: Kouluruuan uudistaminen seuraavaan hallitusohjelmaan

Maa- ja metsätalousministeriö 10.12.2018 14.03
Tiedote

Suomalainen, maksuton kouluruokailu on yksi hienon koulujärjestelmämme kivijaloista. Juuri siksi kouluruokailua tulee kehittää kunnianhimoisesti yhä parempaan suuntaan, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puheessaan maanantaina 10.12. kouluruuan 70-vuotisseminaarissa Hanasaaressa.

Tuore kouluterveyskysely pysäytti maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän henkilökohtaisesti, sillä sen mukaan joillakin paikkakunnilla jopa 60 prosenttia nuorista jättää vähintään kerran viikossa koululounaan syömättä. Toisaalla taas käytännössä kaikki nuoret osallistuvat kouluruokailuun. Alueelliset erot kouluruuan suosiossa ovat siis suuria. Hänen mukaansa hyvien käytänteiden levittämistä tulee jatkaa, mutta se ei yksin riitä.

– Olen syksyn aikana tullut siihen tulokseen, että tarvitsemme kovempia keinoja kouluruuan suosion vahvistamiseksi. Esitänkin, että seuraavan hallituskauden aikana meidän tulee tarkastella lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia viedä kouluruokailuamme yhä paremmalle tasolle. Esimerkiksi perusopetuslakia muuttamalla voimme asettaa uusia vaatimuksia kouluruokailuun liittyen. Se on tehokkain keino saattaa kaikki koululaisemme samalle viivalle. Laissa voisi lukea päivittämisen jälkeen, että terveellinen välipala on tarjottava kerran päivässä, oppilaat vaikuttavat ruokalistojen sisältöön, ruokailulle on varattu riittävästi aikaa, ja ruokailu tapahtuu tiettyyn ikään asti aikuisten johdolla, esittää Leppä.

– Hyvät kotimaiset raaka-aineet ovat kouluruokailumme perusta. Niitä käyttämällä saadaan aikaan hyvältä maistuvaa ja terveellistä kouluruokaa, joka samalla tuo työtä koko Suomeen. Kouluruokailussa tulee jatkaa kotimaisen raaka-aineen käytön lisäämistä. Olemme Maa- ja metsätalousministeriössä laatineen hankintaohjeet, joita jalkautetaan eri keinoin hankinnoista päättävien tietoisuuteen. Kotimaisen raaka-aineen käytön lisääminen on mahdollista, kun painotetaan laatua hankintakriteereissä. Kun edellytämme korkeita ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä omalta tuotannoltamme, on samoja vaatimuksia edellytettävä myös julkisissa ruokahankinnoissa. Kotimaisen ruuan tuominen vahvemmin lautasille on teko ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin puolesta, Leppä painottaa.

Leppä on keskustellut asiasta sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon kanssa.

– Jaamme laajasti yli puoluerajojen yhteisen tahtotilan siitä, että maailman parhaasta kouluruuasta voidaan tehdä vieläkin parempaa. Yksi, jo aiemmin esittämäni näkökulma terveen ravitsemuksen edistämiseen olisi yhden terveellisen välipalan tuominen osaksi koulupäiviä. Tälle olisi tänä päivänä kysyntää, kun koulumatkat ja vanhempien työpäivät venyvät helposti pitkiksi. Kouluruoka2.0 sopisi erinomaisesti seuraavan hallituksen työlistalle, Leppä toteaa.

Jari Lepän puhe kokonaisuudessaan pdf 336kB

Lähde: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-leppa-kouluruuan-uudistaminen-seuraavaan-hallitusohjelmaan?fbclid=IwAR0xRNJ_4LhX3xJUH3zYB21MZL6y_n57jzRyIqQqzJHS9L3SNRBe7j3rPEY

Forssan kouluruoka 2010-luvulla 

Ruokalistan suunnittelua ohjaavat uudet valtakunnalliset kouluruokasuositukset. Asiakkaiden ruokailutottumisten muutoksia pyritään huomioimaan ruokalistasuunnittelussa, mutta edelleen Forssan kouluruokailussa perinteiset suomalaiset perusruoat ovat säilyttäneet suosionsa.

2010-luvulla punaisen lihan ja makkararuokien tarjoamista on vähennetty, tilalle on tullut broileri- ja kasvisruokia. Kasvisruoka on kasvattanut suosiotaan entisestään ja nyt kasvisruokaa on päivittäin tarjolla toisena ruokavaihtoehtona. Salaatit ovat vuosikymmenen aikana monipuolistuneet ja kaikki salaatit eivät ole enää sekoitettuja vaan nyt tarjotaan salaatit pääsääntöisesti komponentteina. Vuosikymmenen aikana myös lämpimiä kasvislisäkkeitä on opittu syömään ja täysjyvätuotteet ovat tulleet ruokalistalle.

Ruoan menekin seuranta on päivittäistä. Forssassa ruoan ottamista ei ole rajoitettu, mutta periaatteena on, että lautanen täytettäisiin aina suositusten mukaisesti ja kaikki ateriaan suunnitellut kokonaisuudet löytyisivät lautaselta. Tämän teeman mukaisesti olemme pyrkineet ohjaamaan asiakkaiden oikeaoppisia ruokailutottumuksia entisestään ja hankimme kaikkiin peruskouluihin ruokaympyrälautaset vuonna 2015 ensimmäisenä Suomessa. Näiden ruokaympyrälautasten lisäksi ruokasaleissa on esillä päivittäin malliannos.

Forssassa pitkään ollut kaksoisruokalista poistui vuonna 2015, jonka myötä jokaisessa koulussa ja päiväkodissa on samaa ruokaa samana päivänä. Tämän muutoksen myötä siirryimme samalla ruokalistasuunnittelussa syksy- ja kevät listoihin. Ruokalautasten värikooditus tuotiin myös ruokalistalle.

Ruokalistalla huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kausiajattelu, teemat ja juhlapyhät. Olemme toteuttaneet useaan otteeseen toiveruokapäiviä joissa oppilaat ovat saaneet äänestää annetuista vaihtoehdoista mieleisintä ruokaa. Vuosikymmenen aikana erikoisruokavaliot ovat entisestään lisääntyneet ja sen myötä melkein kaikki ruoat valmistetaan laktoosittomana.

Käytämme lähituottajan perunaa ja porkkanaa, kaikki meillä käyttämämme liha- ja maito on Suomalaista.

Ruoka valmistetaan Tölön keskuskeittiöllä, energialisäkkeet kypsennetään koulujen ja päiväkotien keittiöllä.

Ateriapalvelupäällikön terveiset

Maa- ja metsätalousministeri Lepän puheen sisältöön kouluruoan merkityksestä, on helppo yhtyä. Kouluruoka, jota Forssassa tarjoamme, on hyvää suomalaista perusruokaa.

Kouluruokailu on osana opetussuunnitelmaa huomioiden terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatustavoitteet. Kuitenkin, vain syöty ruoka ravitsee. Näen tärkeänä yhteistyön merkityksen palvelun ostajan, palvelun käyttäjän sekä palveluntuottajan välillä. Yhdessä miettimällä ja sopimalla voidaan vaikuttaa epäkohtiin ja parantaa yhteisesti sovittuja asioita. Lasten Forssa on jo ollut valitsemassa ruokia listalle sekä äänestänyt ruokalistan toteutettavista Teema-päivistä. Meidän tahtomme palveluntuottajana on entistä enemmän tehdä yhteistyötä ja varmistaa osaltamme, että jokainen oppilas jaksaa tehdä oman työpäivänsä koulussa.

Eri ruokalajit aiheuttavat eriäviä mielipiteitä. Meidän pitää hyväksyä tämä asia ja muistaa, että jokainen ruoka on jonkun lempiruoka.

Pääsääntöisesti syömme hyvää arkiruokaa, mutta tänään juhlitaan sormiruokaa syöden.

Nautitaan Tortilloista!

Tehdään yhdessä päätös ja käydään kaikki syömässä joka ikinen koulupäivä!

Jaana Ketonen ateriapalvelupäällikkö

Loimijoen Kuntapalvelut Oy

Pl 62, Turuntie 18, 30100 Forssa

Puh. (03) 4141 5291, GSM 050 5640 007

jaana.ketonen@loiku.fi

Ruokalista vuodelta 2015

Ajankohtaista

UUDEN KESKUSKEITTIÖMME NIMI ON LOIMU

Forssan lehdessä olleeseen kilpailuumme tuli kaikkiaan 122 nimiehdotusta  67 nimensä jättäneeltä ehdottajalta.  Hallituksemme valitsi ehdotetuista nimistä uudelle keskuskeittiöllemme nimen Loimu.  Nimeä ehdotti kaksi eri henkilöä, joista arvonnassa Samsung Galaxy...

SIVISTYSJOHTAJALLA ON ASIAA

SIVISTYSJOHTAJALLA ON ASIAA "Sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen ottaa kantaa ajankohtaisiin tai muutoin mielenkiintoisiin asioihin videoviestillä. Tällä kertaa kurkistetaan Kuhalan koulun ruokalaan ja katsotaan miltä koululounas maistuu ja mitä oppilaat ovat siitä...

KORONAVIRUSTILANTEEN VAIKUTUS LOIMIJOEN KUNTAPALVELUIDEN TOIMINTAAN

Ateriapalveluissa Ruoanvalmistus jatkuu keskuskeittiöissä, joissa ruokaa normaalistikin valmistetaan.  Toimitamme ruokaa myös jatkossa kaikkiin niihin kohteisiin, mihin asiakkaamme ruokaa tarvitsevat. Lisäksi autamme kuntia tai hoitolaitoksia, jotka tarvitsevat...

40 VUODEN TAKAA

40 vuoden takaa: FORSSAN LEHTI 30.9.1979 Forssassa uusi keskuskoulukeittiö – Koneilla lisää tehoa Forssan keskuskoulukeittiö on muuttanut ahtaasta antiikista tehokkaaseen nykyaikaan. Tölön koulun yhteyteen valmistunut uusi keskuskeittiö on huolella suunniteltu ja...